Näytetään tekstit, joissa on tunniste silmukkamerkit/stitch markers. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste silmukkamerkit/stitch markers. Näytä kaikki tekstit

lauantai 21. marraskuuta 2009

Merkitty

Unohdin ihan kiittää huivikommenteista. Kiitos!

Tekaisin pitkästä aikaa silmukkamerkkejä myyntiin asti. Huutiksesta voi ostaa tai voin tehdä merkkejä myös tilauksesta.


Koska olen värimieltymysteni suhteen ajan hengessä mukana, täytyi tietenkin näprätä violetti rannekoru...



...sekä violetti rintakoru. Ohje kukkaseen oli Helmitöiden vuosi -kirjassa.


Vanhempia lempivärejäni edustaa vihreä rannekoru. Isot helmet sain kirpparilta ostetuista korviksista.


perjantai 30. lokakuuta 2009

Kirsikoita - Cherries

Talvella osallistuin Ravelryn pupuryhmän Winter Bunderland -vaihtoon, ja oli niin kivaa, ettei tarvinnut miettiä, lähdenkö uuteen vaihtoon mukaan. Viikolla saapui paketti Michiganista Kamaorilta.

Last winter I participated in the Winter Bunderland Swap of Ravelry's bunny group. It was so fun that I didn't need to think twice if I join in a new swap. This week I received a package from Kamaor from Michigan.


Kääreistä paljastui Kamaorin värjäämää lankaa ja itsetehtyjä kauniita silmukkamerkkejä, hänen tyttärensä ompelema puikkopussi, askartelumateriaalia, kortteja, kirjanen ja rintamerkki, joissa oli Gwen Frosticin piirroksia (pupuja myös!), suloinen pupunappi ja suklaapäällysteisiä kirsikoita ja kirsikka-pähkinäsekoitusta, joka jo oli hiukan vajunut kuvausvaiheessa. Satun tykkäämään kirsikoista tosi paljon, vaikken sitä vaihdon kyselyssä maininnutkaan, joten naposteltavat osuivat nappiin. Kirsikat ovat Suomessa aliarvostettu herkku. Esimerkiksi kuivattuja kirsikoita ei taida saada mistään (vai saako?). Kamaor asuu kirsikka-alueella ja lähetti kirsikkatuotteita myyvän firman katalogin. Siinä olikin hyvin innovatiivisia jalosteita, kirsikkasalsaa, -olutta ja -viinietikkaa muun muassa.

There were yarn that Kamaor had dyed herself, self-made beautiful stitch markers, needle holder made by Kamaor's daughter, scrapbooking kit, cards etc. with drawings by Gwen Frostic (also bunnies!), cute bunny button ja cherry snacks (the cherry nut mix was already opened while taking pictures). I love cherries but I didn't mention it in the swap questionnaire so they were a welcome surprise. In Finland you get fresh cherries in summer but otherwise they are not very popular and I haven't seen dried cherries anywhere. Kamaor lives in a cherry area and sent me a catalog of cherry products. There seem to be many innovative products, for example cherry salsa, ale and vinaigrette. Thank you again!


Langassa on kauniita sävyjä, ja minähän olen kallistumassa violetin suuntaan. Olisikohan nyt Baktuksen aika?

There are many beautiful shades in the yarns and purple and violet are my newest favourites. Maybe it'll become Baktus.


Minun pakettini lähti Massachusettsiin ayalle. Tietenkin neulovan pupuihmisen pakettiin piti laittaa Heljän muki. Lisäksi virkkasin Puolukkaposki-kämmekkäät Isoveljeä ja jotain vyötteetöntä sukkalankaa yhdistäen ja tein sekalaisen setin silmukkamerkkejä. Mukaan tuli tietenkin myös lankaa, suklaata, HKL:n pupuheijastin ja ayan kaneille kuivattuja luumuja, omenoita ja rusinoita.

I sent a package to aya to Massachusetts. Because she has bunnies and she knits I couldn't help sending a mug by Heljä Liukko-Sundström. I also crocheted fingerless mittens and made a set of stitch markers. Of course I included yarn, chocolate, a bunny reflector and dried fruit for aya's bunnies.


sunnuntai 17. toukokuuta 2009

Runsaus

Kevät on ihanaa aikaa - välillä. Siitepölyallergia ei kuulu vuodenajan mukavuuksiin. Kunpa nenä edes vuotaisi, mutta ei, klyyvari on tukossa kuin vain olla voi. Ja siitä seuraa armoton väsymys. Ja bloggaustauko. Onneksi sain kimmokkeen tehdä helmitöitä, niin on jotain näytettävääkin valituksen kylkiäisenä.

Tein marraskuussa Runsaudensarveksi ristimäni rannekorun ja sille piti saada kaulalle kaveri. Pujottelin siis koruvaijeriin erilaisia punaisia helmiä, sekaan vähän violettia ja oranssia. Koru pääsi jo eilen käymään oopperassa (Nainen vailla varjoa, 4 h 30 min), joten sen sivistäminen on aloitettu komeasti.




Tein samoin marraskuun puolella pitkän kaulakorun, jonka uhkasin purkaa. Onneksi en tehnyt niin, sillä rupesin tykkäämään korusta kovasti, ja piti saada toinen samanlainen, tällä kertaa vihreän sävyissä. Sekä tässä että Runsaudensarvessa käytin lasihelmien joukossa akryylihelmiä, jotta korusta tulisi edes hiukan keveämpi. Mihinkähän tuo avain voisi sopia? Onkohan se jostain vedettävästä lelusta? Onpahan ainakin tallessa, jos sitä joskus kaivataan.



Kolmannen koruilun ohje oli Helmitöiden vuosi -kirjassa. Neljä ketjua, joihin oli pujoteltu siemenhelmiä ja lehtiä, palmikoitiin lopuksi yhteen. Työ ei ollut hankala, mutta aikaa meni yllättävän paljon, koska solmusuojiin kiinnitettäviä ketjunpäitä oli kaikkiaan kahdeksan, ja joku jätti liian lyhyet langanpäät. Lopputulos on kyllä kovasti mieluinen, ja samalla tekniikalla aion tehdä jonkin toisenlaisenkin korun.


Muutaman silmukkamerkinkin taivuttelin. En olekaan itselleni tekemällä tehnyt merkkejä, vaan olen laittanut omaan pussukkaan merkit, joissa on ollut viallisia helmiä tai muuten jotain itsekritiikkiä aiheuttavaa. Nyt kerrankin tein merkit ihan varta vasten omaan käyttöön. Lenkit ovat ultralyhyet, jotta merkkejä olisi mukava käyttää 3 mm:n ja pienempien puikkojen kanssa.


Taas olin ehtinyt unohtaa, miten hauskaa helmeily on! Täytyy kaivaa jälleen pian välineet esille. Saa jotain blogattavaakin.

tiistai 9. joulukuuta 2008

Lahjontaa

Neuleporukkamme vietti eilen pikkujoulut, jotka olivat - kuten usein käy - hyvin hauskat. Söimme fetapiirakkaa ja valkosuklaa-mustaherukkamoussekakkua. Ohjelmaan kuului tietysti lahjontaa. Minulle lahjan antoi Carita, ja se sisälsi juuri minun ruskeaa Silkegarnia, suklaata, teepallon ja suloisen päkänapin kauniisti koristellussa pussissa.

Minä taas lahjoin Päivin bambuisella sukkalangalla, silmukkamerkeillä ja makeaakin mahtui mukaan. Naamioin systeemin hillopurkiksi. Juuri ennen lahjojen jakoa Päivi kertoi, ettei hän ole oppinut käyttämään silmukkamerkkejä, ja minä jo henkisesti taoin päätäni pöytään, mutta nyt Päivi lupasi opetella. :)

Meille tuli tänään aivan uudenlainen Aamulehti. Lehti oli kauttaaltaan väritetty onnistuneella yhdistelmällä murrettua punaista ja vihreää., juuri minun väreilläni. Uudessa ulkonäössä oli tosin sellainen pikku ongelma, että lehden lukeminen oli hyvin hankalaa, paikoin mahdotonta. Pakko oli laittaa negatiivista palautetta.



perjantai 28. marraskuuta 2008

Kiiltävää


Olin viime viikolla Helmimeressä kurssilla. Eräs myyjistä mainosti kursseja, että siellä oppii kokeneempikin tekijä uusia asioita. Kurssi oli kuitenkin pieni pettymys. Opettajana oli henkilö, jota en ole koskaan aiemmin liikkeessä nähnyt, ja joka oli tosi tympääntyneen oloinen. Hän kyllä vastasi, jos osasi esittää oikeat kysymykset, mutta mitään vinkkejä ei pyytämättä herunut. Isoin miinus tuli siitä, ettei hän edes esitellyt itseään. En kuitenkaan saanut heti aikaiseksi lähettää palautetta. Ehkä sen voisi tehdä vieläkin.

Tavoitteenani oli opetella kurssilla tekemään lenkki, jossa ylimääräinen osa korupiikistä kierretään varren ympärille. Täydellisen siistiä lenkkiä en oppinut vieläkään, mutta muutamista helmistä tein killuttimia, jotka yhdistin puuhelmien kanssa kaulakoruksi:

Kurssiaikaa oli jäljellä, eikä tympääntynyt opettaja osannut suositella minulle mitään, enkä toisaalta halunnut tehdä maksetulla ajalla mitään sellaista, jonka jo osaan. Päädyin sitten kokeilemaan rautalankaan tehtyä rannerengasta. Rautalanka on valmiiksi muodossaan, joten helmien pujottelu siihen oli aika hankalaa. Opettaja käski kiinnittää isot helmet jälkikäteen taivuttamalla korupiikki pikkuhelmiketjun, mutta mielestäni olisi ollut helpompi tehdä helmi-korupiikkivirityksen ensin ja pujottaa ne koruun paikoilleen pikkuhelmien väliin.

Kotona tein rannerenkaalle pariksi kaulakorun vaijeriin, ja nyt tein em. viritykset ensin valmiiksi.


Näin Helmimeressä kaulakorun, joka oli tehty pujottamalla useampaan vaijeriin erimuotoisia helmiä ja viemällä välillä kaikki vaijerit ison helmen läpi. Ristin korun mielessäni runsaudensarveksi ja tein kotona punaisista helmistä rannerenkaan samalla tekniikalla. Korua oli hankala kuvata, sillä se on oikeasti ihan hyvännäköinen.


Väsäsin myös Lankaideaan lupaamani silmukkamerkit. Tilauksena oli punaisia, sinisiä ja valkoisia merkkejä.