Räväkät - Piquant

Sanovat, että sukissa voi kokeilla sellaisia värejä, joita muuten ei tule käyttäneeksi. Tämä viisaus mielessä ostin sukkalankaa, jonka väreistä ainoastaan tummanruskea kuului suosikkeihini.

They say that with socks you can try colours which you don't usually wear. I remembered this when I bought sock yarn in which only dark browm belonged to my colours.

Toe Up Jaywalker

• Ohje/Pattern: Natalia Knits
• Koko/Size: pienin/smallest
  
• Lanka/Yarn: Schachenmayr nomotta Regia 4-fach haltbar (75 %villa/wool, 25 % polyamidi/e, 100 g = 420 m), väri/colour 4735
• Langankulutus/How much: 95 g
• Puikot/Needles: 2 mm
• Aloitettu/Started: 26.7.2010
  
• Valmistunut/Finished: 29.8.2010

Saksalaisen sukkainsinöörin värisilmä pettää välillä pahasti, mutta tämä yhdistelmä toimii, yllättävää kyllä. Inhokkiväriäni keltaistakaan ei ollut liikaa, ja sitä paitsi sen sävy on miellyttävimpiä, jos on pakko keltaista käyttää. Limevihreä puolestaan on alkanut jopa houkuttaa.

The colour combinations in German sock yarns can be awful but this one looks surprisingly good. I don't like yellow but this shade isn't bad at all and there isn't too much of it. Lately, I have started to like lime very much.

Ensimmäiset sukkani sitten kouluaikojen olivat Jaywalkerit. Nyt siis kokeilin kärjestä aloitetun version. Ei se ihan toiminut: kärki on löysä, ja siihen tuli ärsyttävät nypykät kohtiin, joissa neulotaan silmukoita yhteen. Haluaisin tehdä polvipituiset Jaywalkerit, mutta kannattanee neuloa terä sileänä ja aloittaa polvekeraidat vasta nilkassa.

My first socks after school (we had to knit socks there) were original Jaywalker. I didn't quite like the toe-up version. The toe is too big for me and there are stupid bumps there. I'd like to make knee-high Jaywalker Socks but probably it's better to knit the foot with stockinette stitches.

Oudot - Funny

Kiitoksia terveisistä, kyllä tästä vielä toivutaan. Enää ei huimaakaan joka käänteessä.

Kummitytölle toivottiin pitkälahkeisia vaippahousuja. Edellisistä pöpistä jäi hahtuvaa, joten käytin sen loppuun ja neuloin jatkoksi Hjertegarnin Ciao Truntea. Siltä nämä nyt näyttävätkin, että jämistelty on, enkä ole täysin tyytyväinen.

My goddaughter needs long pantleg leggins. I had some pencil row left after the former leggins and I used rest of it and also Ciao Trunte from Hjertegarn. The leggins look exactly what they are: made of leftovers. I'm not quite happy.

Koko on Villapöpien suurin. Silti nämä näyttävät aika pieniltä ja oudoilta. Mahtuvatkohan pöpät kummitytölle? Abigail Amishbunnylle ne ovat kyllä juuri passelit.

The leggins look quite small and they look funny. I hope they fit to my goddaughter. Abigail Amishbunny thinks they are great.

Toipilas - Recovering

Minulle tehtiin viikko sitten nenän tähystysleikkaus. Oli nukutukset ja kaikki herkut. Toipumispäivät ovat kuluneet lojumalla parveketuolissa, neulomalla, lukemalla roskakirjallisuutta, napsimalla särkylääkkeitä (myös kaupasta saatavia itsehoitolääkkeitä), huuhtomalla nenästä ulos mielenkiintoista tavaraa ja välttelemällä liikkeitä, jotka aiheuttavat huimausta. Mies tuossa ehdotti, että voisin ottaa kuvan nenähuuhtelun tuotoksista ja laittaa sen blogiin, mutta taidan jättää sen arvailujen varaan.

I was made a nasal endoscopic surgery (hope the term is something like that) a week ago. I had general anaesthesias and everything. So now my days include knitting, reading, taking painkillers (candy helps too), doing sinus rinses and avoiding movements which cause dizziness.


No niin, se oli selitys sille, miksi näytän kuvissa tavanomaista räjähtäneemmältä. Tuulikin vielä osallistui asiaan pörröttämällä tukkaa.

Well, that was the explanation why I don't look my gorgeous myself in the pictures.

Trellis and Keyhole Tank

• Ohje/Pattern: Interweave Knits Summer 2009
• Lanka/Yarn: On-line Linie 107 Supersoft (60 % puuvilla/cotton, 40 % polyakryyli/polyacryl, 50 g = 130 m), väri/colour 89
• Langankulutus/How much: 255 g
• Puikot/Needles: 3,5 mm
• Aloitettu/Started: 21.4.2010
  
• Valmistunut/Finished: 18.8.2010

En pidä kovin löysistä neuleista, ja mallitilkun perusteella (joo, tein jopa mallitilkun) neulos oli hyvin joustavaa, joten rohkaistuin tekemään "tankkiin" negatiivisen väljyysvaran (tai miten negative ease suomennetaankaan). Silmukkamäärän valitsin kahden pienimmän koon välistä. Lehden malli oli lyhyt , eikä siinä tehty vyötärökavennuksia lainkaan, vaan aloitettiin suoran pätkän jälkeen leventämään. Koska halusin vähän pidemmän vaatteen, ja langan riittävyyskin arvelutti, loin silmukat apulangalle ja neuloin topin ylös asti. Sitten poimin alareunan silmukat puikolle ja jatkoin helmaa. Liivistä tuli oikein näpsäkkä ja istuva. Harmi vain, ettei tuo käyttämäni kolmosluokan malli osaa oikein esiintyä kuvissa. Nykyään ei saa kunnon palvelusväkeä.

Instead of today's fashion, I don't like loose clothes. I knitted a swatch and the knitting seemed to be very elastic. So I decided to make the tank with negative ease. My stitch number was between the two smallest sizes. I also knitted the garment longer than in the pattern. The tank is very fit and nice. Unfortunately the third class model I had to use doesn't know how to pose.

Lanka oli mukavaa neulottavaa. Puuvillalangoissa täytyy olla aika paljon tekokuitua mukana, jotta pystyisin niitä kunnialla neulomaan. Neulos tosiaan venyi sivusuunnassa hurjasti, mutta pinta on kivan pehmeää. Tuo vihreän sävy miellyttää edelleen silmää, vaikka maanläheisten värien kausi on kohdaltani menossa ohi.

I liked the yarn very much. I don't succeed with pure cotton but proper amount of synthetic fibre makes it easier to knit. I'm not any more very fond of earthly colours but this shade of green looks still good.

Muotoiltujen vaatteiden neulominen on aika stressaavaa. Helpompi on päästellä pitsihuivia, kun koolla ei ole niin väliä, ja pingottaminen poistaa epätasaisuudet. Mutta jospa tämä onnistunut työ saisi taas innostumaan pitovaatteiden neulonnasta.

It's quite stressing to knit a fitted garment. It's more relaxing make a lace shawl when the size isn't so important and blocking removes lumps. But hopefully this successful tank encourages me to knit more fitted things.

Vehreyttä - Greenery

Kiitokset korukommenteista! On ilo saada kehuja, tietty. :)

Koruja on suunnitteilla (ei tekeillä, mutta hyvin suunniteltu jne.), neuleetkin etenevät. Siitä huolimatta tulee kuvapitoinen välipalapostaus, yksi pupukin on mukana. Kun asuimme Pirkanmaalla, tuli usein Helsingissä käydessä tutustuttua johonkin museoon tai muuhun nähtävyyteen. Nyt kun asumme täällä, eipä ole juuri missään tullut poikettua. Onneksi meillä kävi vieraita, ja innostuimme lähtemään porukalla Kaisaniemen kasvitieteelliseen puutarhaan. Paikka oli tavattoman mielenkiintoinen, ja paljon kuvattavaa tuli vastaan. Eka kuva on otettu ulkona, muut kasvihuoneissa.

Earlier, when we lived near Tampere, we visited often Helsinki and almost every time went to a museo or some else sight. Now that we live here we don't visit anywhere. Fortunately, we had guests and we went together to the Kaisaniemi Botanic Garden. It was a very interesting place and there were a lot of photographing. The first picture is taken in the open air garden, others in the greenhouses.

Käynnin seurauksena oli se, että innostuin kartuttamaan mehikasvikokoelmaani. Mistään laajasta harrastuksesta ei ole kyse, sillä entisessä kodissamme kasvit eivät oikein viihtyneet. Sen sijaan täällä uudessa kämpässä aloet ja anopinhammas rupesivat lykkäämään sivuversoja, joten jotain todennäköisesti menee oikein, ja uskaltauduin hankkimaan muutaman kasvin lisää. Tottahan toki neulojalla pitää olla lanka-agave.

After our visit I wanted some cacti and succulents for myself. Of course a knitter must have a thread-leaf agave.

Pistoja - Stitches

Olen pitkään suunnitellut tekeväni langalla pujoteltavan kaulakorun. Maailmalla pyöriessä oivalsin, että on olemassa helmityölehtiä (sittemmin olen huomannut, että niitä saa Suomestakin). En ole aiemmin tehnyt helmityötä englanninkielisesta ohjeesta, ja valitsemani mallikin oli isotöinen. Järkevä ihminen olisi valinnut toisin, mutta minä potkaisin järjen parvekkeelta alas ja rupesin hommiin. Ja valmista tuli.

I have planned to make a sewed necklace already a long time. While travelling around the world I realized that there are such things as beadwork magazines (you can buy them also here, as I later noticed). I have never made a beadwork with a pattern in English. So a sensible person might have started with a smaller project but I couldn't have cared less. And I succeeded.



Ohje oli Bead&Button-lehden numerossa April 2010 (Issue 96). Ensin pujoteltiin korun pohja siemenhelmistä ja lopuksi päälle ommeltiin isommat helmet. Työ sisälsi ohjeen pikkupiirrosten tihrustelua, paljon purkamista, solmuun mennyttä lankaa, helmien konttaamista pitkin lattioita, kipeytyneet hartiat ja lukuisia pistoja sormiin. Mutta kuten niin monessa luovassa työssä, takamus joutui kuitenkin kovimmalle, sillä tein työtä varmaan yhteensä kymmenen päivän aikana.

The pattern was in the Bead&Button magazine April 2010 (Issue 96). First the necklace base was sewed and then the bigger beads were added for embellishment. The beading included interpreting small figures of the pattern, a lot of unstitching, knotted yarn, crawling on the floor after the beads, achy shoulders and many stitches to the fingers. But as in many creative work, one's behind did the biggest job. I beaded the necklace during about ten days.


Koruun tuli myös helmistä tehty lukko. Lisää innostavia malleja odottaa vuoroaan.

Also the clasp was beaded. There are many rousing patterns waiting.

Siivekäs - Winged

Kun sai valmiiksi aiemman Luna Moth -huivini, olin pienessä sievässä. Mieli teki isompaa sievää, joten tällainen siitä tuli.

I made a Luna Moth Shawl a couple of years again but it become quite small. I wanted a larger one and this is it.

Luna Moth Shawl

• Ohje/Pattern: Elann.com (vaatii kirjautumisen/login needed)
• Koko/Size: 84 * 152 cm
  
• Lanka/Yarn: Swans Island Fingering (100 % merinovilla/merinowool, 100 g = 530 m), väri /colour purple
• Langankulutus/How much: 110 g
• Puikot/Needles: 3,5 mm
• Aloitettu/Started: 20.4.2010
  
• Valmistunut/Finished: 28.7.2010
  

Olen edelleenkin pienessä sievässä. Yleensä pingottaessa hämmästyy, miten iso huivimytystä venähtikään, mutta tässä mallissa ei ollut niin paljon joustovaraa. Varsinkin sivuliepeet jäivät tosi lyhyiksi, eikä mitään kääriytymishuivia tästä tullut. Olisi voinut tehdä vielä mallikerran tai parikin (nyt tein kuusi kertaa kerrokset 15-34). Lankaakin olisi ollut. Mitähän minä oikein ajattelin? Luna Moth on kyllä minun osaltani loppuunkaluttu, joten isompaa versiota mallista ei nähdä. Mutta onhan minulla, krhm, pari vyyhteä violettia lankaa, joten jospa vielä vähän isompikin huivi lempivärissäni näkee vielä päivänvalon.

This shawl is also too small. Normally, while blocking, one is surprised how large the shawl become. This pattern isn't so elastic. Especially the upper side is very short and this shawl could not be wrapped around properly. I could have knitted one or two repeats more (now I made six repeats of the rows 15-34). I would have had yarn. What was I thinking? I'm totally tired of the Luna Moth pattern so I won't make any of them anymore. But I have a little, note that just little, purple yarn in my stash so maybe we'll see a bigger purple shawl later.

Lanka oli ostettu Washingtonista. Se on luomua, väri vaihtelee sopivasti antaen elävyyttä, mutta olematta räikeä, neulominen oli mukavaa. Paitsi että langasta lähti väriä. Mikä siinä on, että hienoimmat ja kalleimmat langat päästävät väriä? Vai pitäisikö ajatella niin päin, että onpa kiva, kun värin kiinnitykseen ei ole käytetty turhia kemikaaleja?

I bought the yarn in Washington. It was organic, the colour was beautiful and nicely varying and it was convenient to knit. But it dyed my hands. Why do the most expensive and finest yarns do that? Or should I think that it's just good that they don't use extra chemicals to fix the dye?

En ole vieläkään kyllästynyt huivien neulomiseen, mutta huivikuvien ottoon en ole keksinyt mitään uutta näkökulmaa. Kävimme ottamassa kuvia naapuruston hienon kiviaidan luona, mutta niissä oli fokusointi missä sattuu, joten uusintakuvat otettiin taas tylsästi parvekkeelta. Nauttikaa nyt tyypillisestä lähiötunnelmasta.

Still I'm not tired of knitting shawls but it's hard to find anything new about fotographing them. There is a nice stone fence nearby and we went to take pictures there. Unfortunately they weren't good enough in my opinion so we took new ones on our balcony, again. Enjoy the suburban atmosphere!