Oudot - Funny

Kiitoksia terveisistä, kyllä tästä vielä toivutaan. Enää ei huimaakaan joka käänteessä.

Kummitytölle toivottiin pitkälahkeisia vaippahousuja. Edellisistä pöpistä jäi hahtuvaa, joten käytin sen loppuun ja neuloin jatkoksi Hjertegarnin Ciao Truntea. Siltä nämä nyt näyttävätkin, että jämistelty on, enkä ole täysin tyytyväinen.

My goddaughter needs long pantleg leggins. I had some pencil row left after the former leggins and I used rest of it and also Ciao Trunte from Hjertegarn. The leggins look exactly what they are: made of leftovers. I'm not quite happy.

Koko on Villapöpien suurin. Silti nämä näyttävät aika pieniltä ja oudoilta. Mahtuvatkohan pöpät kummitytölle? Abigail Amishbunnylle ne ovat kyllä juuri passelit.

The leggins look quite small and they look funny. I hope they fit to my goddaughter. Abigail Amishbunny thinks they are great.

Villaiset - Woolly

Älkää huolestuko. Tästä ei ole tulossa vauvablogia. Mutta kummityttö tarvitsi vaippahousut, joten tietenkin kummitäti sellaiset tekee.

Don't worry. This won't become a baby blog. But our goddaughter needed soakers (which you use with cloth diapers) so of course the godmother made them.

Villapöpät

• Ohje/Pattern: Ulla 1/08
  
• Koko/Size: 4-8 kk/months
• Lanka/Yarn: Jutta-hahtuva
• Langankulutus/How much: 40 g
• Puikot/Needles: 5 mm
• Aloitettu/Started: 12.6.2010
  
• Valmistunut/Finished: 16.6.2010

Jutta-hahtuvaa on myynnissä Ruohonjuuressa. Siitä ei ollut ilmoitettu mitään metrimääriä, mutta se näytti rimmaavan ohjeessa käytetyn Pirtin hahtuvan tiheyden kanssa. Hahtuvapussissa olisi ollut myös housuohje, mutta siinä ei ollut annettu tiheyttä, joten en uskaltanut ruveta siitä säätämään. Ilmeisesti hahtuvan valmistaja on päättänyt olla lannistamatta aloittelevaa neulojaa turhilla pikkuseikoilla, mutta minä olisin kaivannut niitä, kun ei ole lapsi vieressä mallina. Hahtuvan värit olivat kyllä herkkua.

Ohje oli hyvä, mutta olisin kaivannut enemmän numeroita, eli esimerkiksi lisäysten jälkeen olisi voinut mainita, montako silmukkaa työssä pitäisi olla. Kun tekee työtä toiselle eikä ole oikein käsitystä vauvojen mittasuhteista, olisi kaikki apu tarpeen. Tein lahkeet kokonaan joustinta, koska lahkeet näyttivät kuvissa aika leveiltä.

Maartsi hei, korva-aukot ovat kivat, mutta haluaisin myös nähdä jotain. Onko tämä varmasti pipo?

Hey Maartsi, ear holes are nice but I can't see anything. Are you sure this is a hat?

Kesken - Ufos

Taas koitti toukokuu ja fufoilu. Viimevuotiseen tapaan esittelen keskeneräiset, joita pitäisi ruveta työstämään, vaikkei voisi vähempää kiinnostaa.

Vihreä. Näistä tulee villapöksyt Unmentionables-ohjetta muokkaamalla ja Vilman esimerkin innoittamana. Näiden piti valmistua jo viime syksynä, mutta... Ohjeen laatija on unohtanut sen tosiseikan, että ihmisellä on yleensä takapuoli, joka on pyöreämpi kuin vastaava kohta etumuksessa. Ainakin meikäläisen pyrstö on sen kokoinen, että ohjeen mukaan neuloessa takakappaleesta tulisi monta senttiä lyhyempi. Täytyy siis tehdä taakse lyhennettyjä kerroksia. Ja koska alushousuissa ei kauheasti väljyysvaraa pitäisi olla, niitä täytyy sovittaa neulomisen aikana. Eli täytyy riisua puolet vaatteista pois ja vetää verhot ikkunaan (ehkä kuitenkin mieluiten käänteisessä järjestyksessä). Ja sovituksen ajaksi silmukat täytyy siirtää monelle puikolle tai apulangalle ja sitten tietenkin takaisin. Viimeksi mainittu toimenpide on turkasen hidas ja ensin mainitussa tapauksessa silmukat karkaavat. Ymmärrätte siis, miksi pökät ovat jääneet kesken.

Harmaa. Tuli luvattua tehdä miehelle sormikkaat, koska hän ei lapasia pidä. Esittelin lankavarastoani, ja värivalinta osui räväkkään grafiitinharmaaseen. Se on kaunis väri esimerkiksi kalliossa, mutta neulottaessa supertylsä. Lisäksi tein sen virheen, että rupesin neulomaan käsineitä samalta kerältä. Minulta menee hermo selvittäessä toistensa ympäri kiertyneitä lankoja. Olisi pitänyt keriä kerä kahtia. (Olisi pitänyt miettiä tarkkaan, mitä menee lupaamaan.)

Aprikoosi-viininpunainen. Viimevuotista linkkiä vilkaisseet huomaavat, että tämä oli kesken silloinkin, krhm. Tulossa olisi kolmioista koottava Hypotenuusa-hame. Valitin jo viimeksi, miten nerokkaasta ja simppelistä mallista on tehty monimutkainen, jolloin jokainen kerros on pitänyt kirjoittaa auki monisivuiseksi ohjeeksi, jota on seurattava jatkuvasti. Lisäksi kolmioista tuli paljon pienempiä kuin ohjeessa, joten jos noista alkaisi hametta kasata, se peittäisi juuri ja juuri ns. vesirajan. Eihän säädyllinen rouvashenkilö voi sellaisessa kulkea! Kyllä jotain pitää arvailun varaankin jättää. Täytyy siis kehitellä jotain kolmioiden pinta-alan kasvattamiseksi.

Just briefly in English. A Fufo KAL is beginning and I try to finish these nuisances. The green one will be Unmentionables and I planned to have them ready last fall. I have to try them on while knitting and that's why it's so slow and frustrating. The gray things are gloves for my husband. He chose the colour which is absolutely not one of my favourites. The last one will be a Hypotenuse skirt. The triangles are too small and I have to enlarge them somehow, otherwise the skirt would be really immodest. Actually, none of the ufos interests me but I'd like to get them ready, anyway.

Lisäksi olen aloittanut hiljattain neljä eri työtä (yksi unohtui kuvasta), joita ei ehkä varsinaisesti voi ufoksi luokitella. Joku ahtaasti ajatteleva voisi olla sitä mieltä, että minulla on ongelma, mutta muotoilisin mieluummin asian niin, että olen hyvin aloitekykyinen.

I have a couple of more interesting wip's on needles. One of them is even missing in the picture. Somebody might say that I have a problem but I'd say I don't at least lack initiative.

Mutta valmistujaisiakin päästään pian viettämään.

Something will be ready soon.

Kietaistu

Garderobiini ei ole kuulunut kietaisutakkia. Nyt on sekin puute korjattu.

Soap Bubble Wrap

• Ohje: Interview Knit Spring 2009 (oli saatavilla netissä)
  
• Lanka: Cascade Yarns Cascade 220 (100 % villaa, 100 g = 200 m), väri 2403
• Koko: koon 42" silmukat
  
• Langankulutus: 490 g
  
• Puikot: 4 mm
  
• Aloitettu: 12.3.2009
• Valmistunut: 29.5.2009

Ohje oli esitelty kevään IK:ssa, mutta se piti ladata netistä. Enää se ei näytä olevan saatavilla, mutta IK:n sivuilla luvataan, että se tulee pian nettikauppaan.

Mallissa minua miellytti erikoisempi pitsikuvio ja sen epäsymmetrinen sijoittelu. Sen sijaan hihat oli tehty luomalla lisää silmukoita hihan aloituskohtaan ja siis neulomalla hihat vartalokappaleiden ohessa, mistä seurasi aamutakkimainen vaikutelma. Muutinkin siis ohjetta neulomalla hihat erikseen. Otin osviittaa hihojen muotoiluun samassa lehdessä olleesta Silk Cocoon Cardiganista ja tein hihansuihin pätkän saippuakuplakuviota. Vyön sijasta neuloin i-cordina sitomisnauhat.

Ohjeen langanmenekki on varmaankin laskettu Novitan kaavalla. Lankaa olisi pitänyt mennä noin kilo, ja vaikka käyttämäni lanka oli ohuempaa kuin ohjeen (100 g = 170 m), en olisi odottanut noin suurta heittoa. Tietenkin on mukavaa, kun lanka ei loppunut kesken. Langan väri on jännä. Sen sävy vaihtuu valaistuksesta riippuen. Joskus se näyttää hyvin tummalta ruskealta, joskus tummanviininpunaiselta. Lanka oli tosi mukavaa neuloa, eikä pinta nuhjaantunut, vaikka lanka onkin huopuvaa. Solmujakaan ei tullut vastaan, vaan lankaa oli jatkettu kiertämällä langanpäät yhteen. Ei ihme, että Cascade 220 on Ravelryssa suosituimpia lankoja.

En ole vielä varma, tykkäänkö kietsuista. Alempaa etukappaletta joutuu asettelemaan, jotta se ei jäisi roikkumaan rumasti. Takkia ei siis kietaista nopsasti päälle.

Tässä välissä kerronkin ihan asiaankuulumattoman jutun. Opin nimittäin kietaista-sanan toisen merkityksen vasta tutustuttuani mieheeni. Näin joskus Kietaise lonkero -mainoksia, joissa mustekala oli kietaissut lonkeronsa lonkkupullon ympärille, enkä tajunnut vitsiä. Vasta kun mies kerran valitti, että jokin ruoka on näköjään sitten kietaistu, lamppu syttyi.

Tässä on kuva takista ehtoopuoleltakin. Tuon sanan opin vasta eilen. Toiseen olkapäähän olisi pitänyt tulla taaksekin saippuaa, mutta jätin laiskuuttani sen pois.

Jalassa minulla on itseommellut caprit. Aloittelin ne syksyllä työväenopiston ompelukurssilla. Ennen Saksan reissua kaivoin keskeneräisen työn viimein esille. Minulla oli kauhuskenaario, että housuista on ompelematta vetoketju, vyötärökaitale ja muut hankalat osat, mutta eihän siitä onneksi puuttunut kuin lahkeiden käänteet. Ajattelin pujottaa lahkeisiin kiristysnauhat, mutta se on toistaiseksi tekemättä. Kangas on pellava-viskoosisekoitetta, todella miellyttävän tuntuista. Mutta ymmärrättehän nyt kaikki, että kyseessä on pellava, eikä suinkaan laiskuuteni silittämiseen.

Kotoista

Petra totesi, että velouria saavat käyttää aikuisetkin. Siitä innostuneena hankin kotihousujeni materiaaliksi plyysiä (onhan se sama asia kuin velour, etten nyt vain nolaa itseäni!). Se ei ollut edes kovin kallista, sillä yksivärinen college oli jopa tyyriimpää. Sen sijaan astmaatikolle sopivaa kangas ei ollut. Voi tavaton sitä pölyn määrää! Onneksi sain housut tehtyä ompelukurssilla, niin ei tarvinnut pölistellä kotona. Saumurilla oli mukavaa ja nopeaa suristella, paitsi silloin, kun töpeksi ja leikkuri oli ehtinyt nirhaista liikaa pois. Vyötärön kanssa oli ko. ongelmia, mutta ne onneksi jäävät paidanhelman alle.

Kaava on Suuresta käsityölehdestä 4/2006. Lahkeet ovat vähän turhan leveät. Voin kuvitella, millaista on ollut ennen vanhaan ratsastaa viitta hulmuten, kun minulla on pikkuviitat nilkoissani.

En ole oikeasti noin laiha.

Monilla bloggaajilla on mukava tapa vastata jokaiseen saamaansa kommenttiin. Yritän itse samaa systeemiä, mutta ei pidä loukkaantua, jos en ihan jokaiselle saa vastattua. Kommentit ovat joka tapauksessa erittäin tervetulleita.