Minulla on jo muutaman kuukauden ajan ikävä vaiva, plantaarifaskiitti, eli jalkapohjan kalvon tulehdus, joka aiheuttaa kipua kantapäihin. Lääketieteellinen repertuaari on käyty läpi kortisoniruiskeistä särkylääkekuureihin, mutta viimein pääsin pitkän odottelun jälkeen fysioterapeutin käsittelyyn. Jalkapohjiin annetaan ultraääntä, teen kiltisti vihaamiani pitkiä venytyksiä ja kävelen vain välttämättömän. Tuntuu, että jotain hyötyä noista on ollut, mutta varaudun kuitenkin pitkään toipumisaikaan.
Lääkärin kehotuksesta hankin myös lujapohjaiset kengät. Ne näyttivät kaupassa ihan siedettäviltä, mutta kotimatkalla ne muuttuivat Mr. Lordin talvilenkkareiksi. Onneksi kengännumeroni ei ole 45, sillä jo kolmekasinkin popot näyttävät jättimäisiltä. Mutta neulojalla on ratkaisu kaikkeen. Tekaisin pikapikaa lankavaraston epämääräisistä tähteistä kengänsuun päälle laitettavat nilkkaimet, jotka hiukan pehmentävät jalkineiden ilmettä.
Mutta on kengissä hyvätkin puolensa. Jäykkä pohja tukee jalkaterää, kengistä ei ole tullut hiertymiä ja mikä parasta, minulla on hyvä syy neuloa lisää sukkia! Otin kenkäostoksille mukaan omatekoiset ohuet villasukat, jotta tulee hankittua varmasti sukanmentävät monot. Uusia sukkia ei tule liukuhihnalta, mutta yhdet sentään ovat jo valmiit.
Rosollisukat
- Ohje: kirjasta Socks from the Toe Up, Gusset Heel Basic Socks
- Lanka: SWTC Tofutsies (50 % villa, 25 % soijasilkki, 22,5 % puuvilla, 2,5 % kitiini, 100 g = 425 m), väri 862
- Langankulutus: 65 g
- Puikot: 1,5 mm
- Aloitettu: 27.11.2009
- Valmistunut: 20.12.2009
Langan sain
Winter Bunderland -vaihdosta vuosi sitten. Se näytti kerällä rosollilta, johon on hulautettu kastikkeet sekaan ja joka on jäänyt yöksi pöydälle, mutta neulottuna se ei näytäkään yhtään pöllömmältä. Kokeilin kahta eri pitsimallia, mutta niihin värjäys ei taipunut, joten lykkäsin sitten vain ihan sileää.
Yllä mainittu puikkokoko (muutama kokokokoko vielä päälle) on aivan oikein; tosiaankin tikutin 1,5 mm:n rokotusneuloilla. Puikot ostin toistaiseksi ainoalla Karnaluksin reissullani ja kaikki nämä vuodet olen ihmetellyt, miksi ne tuli ostettua. Tässä tapauksessa kuitenkin aika tavaran palkitsi. Langassa oli niin paljon puuvillaa, ettei se edes tuntunut villaiselta, ja kakkosen puikoilla tuli ihan liian löysää. Jouduin nytkin neuloessa koko ajan kiristämään lankaa - ja samalla piti varoa, etten väännä ohuita puikkoja mutkalle. Kakkosen puikot tuntuvat muuten aika jytkyiltä noihin verrattuna.
Selasin kerran
Taijan Socks from the Toe Up -kirjaa, ja omaa ajattelua osoittaen tilasin itselleni samanlaisen. Melkein kaikki mallit kirjassa ovat sellaisia, että voisin ne neuloa. Kirjassa neuvottu ranskalaisen kantapään muunnos, joka on eri kuin
Ullassa oleva, oli mukava neuloa ja on kivannäköinen. Tuossa tehtiin ensin levennykset ja sitten kantapää käännettiin ranskalaisen tapaan. Siinä ei siis ollut lyhennettyjä kerroksia eikä silmukoiden poimintaa. Seuraavat sukat ovat jo tuloillaan.