Ruudut - Diamonds

Koville otti, mutta viimein rutistin kummitytön takin valmiiksi.

A hard job done, my goddaughter's cardi is ready.

Punainen syystakki/Red Autumn Jacket

• Ohje/Pattern: Suuri Käsityölehti 11-12/2001 (ohje 7), Garnstudio (in English)
• Koko/Size: 12 - 18 kk/months
  
• Lanka/Yarn: Gjestal Baby Ull (100 % merinovilla/merino wool, 50 g = 175 m), väri/colour 840
• Langankulutus/How much: 125 g
• Puikot/Needles: 3 mm, resoreissa /in edgings 2,5 mm
  
• Aloitettu/Started: 24.8.2010
  
• Valmistunut/Finished: 24.9.2010

Sanovat, että pikkuiset neuleet on nopea tehdä, mutta rohkenen olla eri mieltä. Vauvaneuleissa on usein ohut lanka, ja yksityiskohtien värkkääminen kestää ainakin minulla, sillä en jaksa keskittyä pitkäksi aikaa hankalaan vaiheisiin. Lisäksi, kuten viimeksi kerroin, jouduin näyttämään hihansuille saksia ja neulomaan reunakuvion uudestaan (operaatioon valmistautuminen vei monta päivää). Joten tasan kuukausi takkiin sekosi, vaikka tarkoitus oli nopsasti neulaista vaate valmiiksi.

Olen joskus aikana ennen nettineulontaa kopioinut ohjeen Suuresta Käsityölehdestä, mutta se löytyy nyttemmin netistäkin. Helmaan tuli nätti ruutupitsineule, mutta loput kappaleista neuloin sileällä ohjeessa käytetyn helmineuleen sijaan. Pitsineule oli yksinkertainen, mutta sopi hiukan kirjavaan lankaan loistavasti. Olisi pitänyt ottaa 2,5 mm:n puikot koko takkiin, sillä pinta oli aika epätasaista, mutta vesi vanhin voitehista nuppineulojen kera auttoi kummasti. En saanut korkeussuunnassa tiheyttä täsmäämään, joten varsinkin hihat joutui soveltamaan. Annettu tiheys oli 26 s ja 52 krs, aika omituinen suhde, vai mitä?

They say little knittings are quick to do but I wouldn't agree. On baby knittings you often have fine yarn and working details is so slow. And as I told last time, I had to cut off the cuffs and reknit them (actually, preparing for the operation took many days). So it took exactly a month to finish the jacket.

On the hem there is a pretty diamond pattern. It was simple but worked fine with the semi-solid yarn. Other parts should have been moss stitch but I changed it to stockinette. Probably I should have used 2,5 mm needles but soakind and blocking made the garment look better. The gauge was bizarre: 26 sts and 52 rows, or what would you say?

Takki tuntuu kovin isolta, mutta oletan, että aika hoitelee sen ongelman. Sovimme kummitytön äidin kanssa, että teen isomman koon, jotta alle mahtuu vaatetta. Mutta leveyttä takilla on melkoisesti, minkä näkee Garnstudion kuvastakin.

The cardigan look big but maybe time fix the problem. My goddaughter's mother suggested that I'd better knit the larger size. But it looks very wide, even on Garnstudio's image.

Eikö olekin ihanat napit? Ne ovat ilmeisesti miehen mummon eli kummitytön isoisoäidin jäämistöä. Omiin neuleisiini en noita laittaisi, mutta nuorelle neidille ne ovat oikein sopivat.

The buttons are fabulous, aren't they? Probably they belonged to my husband's late granny, who is my goddaughter's great grandmother. I wouldn't put those to my own garments but for a young lady they suit excellently.

Helmiä - Pearls

Olin harvinaisen ahkera ja urakoin kummitytön kevättakin nopeasti valmiiksi.

I was astonishingly busy and completes my goddaughter's cardi quickly.

Helmitipu/Pearl Chick

• Ohje/Pattern: Ulla 03/08, in Ravelry
• Koko/Size: n. 6 kk/about 6 months
  
• Lanka/Yarn: Marks&Kattens Eco Baby Bomull (100 % puuvilla/cotton, 50 g = 160 m), väri/colour 903
  
• Langankulutus/How much: 95 g
  
• Puikot/Needles: 2,25 mm
• Aloitettu/Started: 16.4.2010
  
• Valmistunut/Finished: 21.4.2010

Tein hiukan muutoksia. Minusta helmineule ei ole isona pintana kovin nättiä, ja se on myös hitaampaa neulottavaa kuin sileä, joten tein takin alaosan ja hihat sileällä oikealla. Pienensin myös kappaleita muutamalla silmukalla, koska käsialani on löysää, ja ohje oli isommalle lapselle kuin kummityttö vielä on.

Malli on kaunis ja ohje paria puutetta lukuun ottamatta ihan hyvä. Lehtikuviossa oli virhe. Rivillä 12 alkava lehden varsi eli oikeitten silmukoiden ketju nurjan keskellä on väärässä kohtaa. Sen pitäisi olla yhden silmukan verran oikealla. Kauluksen neulomisen olisi myös voinut selostaa tarkemmin. Ohjeessa vain varoitettiin kauluksen kiinnittämisestä väärinpäin, mutta parilla lauseella olisi voinut neuvoa, miten tällainen tilanne vältetään. Selvisin kiinnityksestä, mutta tuon virheen vuoksi jouduin purkamaan pari mallikertaa.

Langasta en tykännyt yhtään. Kuten olen monesti maininnut, en pärjää puuvillan kanssa. Ohuista puikoista huolimatta tuli löysää. Lanka oli tosi pehmeää ja se nöyhtääntyi neuloessa. Eikö vauvalangan pitäisi pehmeyden lisäksi olla kestävää; käyttäjähän makoilee selällään päivät pitkät. Mielenkiintoista nähdä, millaiseksi neule menee käytössä.

I made a few modifications. I think the moss stitch is not very pretty on a large surface so I knitted a part of the cardigan in stockinette. I also made the garment a little bit smaller than in the pattern.

I didn't like the yarn. I'm not good at knitting cotton, anyway, it's too slippery. The yarn was soft but I wonder if it stays good-looking. A baby lies on her/his back all the time so baby yarn should be also durable.

Viime kerralla esitellyistä sukista tuli jättikokoiset pikkujaloille, joten tein Rosollisukkien pikkusiskot. Aloitin kärjestä 44 silmukalla ja varressa lisäilin niin, että lopussa silmukoita oli 56. Puikot olivat 1,5 mm:n hammastikut. En muista, oliko Rosollien kanssa samaa ongelmaa, mutta nyt kävi monta kertaa niin, että puikko tippui pois ihan itsestään tai irtosi ihan pienestä nykäisystä. Minähän käytän pyöröpuikkoja juuri sen vuoksi, ettei noin kävisi, mutta nyt se ei auttanut. Monta kertaa sai silmukat poimia takaisin. Onneksi ne eivät lähteneet purkautumaan kovin helposti.

I finished also socks for my goddaughter of SWTC's Tofutsies. The socks are knitted from the toe-up with 44 sts. On the leg I added stitches to 56.

Mini

Sukkalankojen lopuille tulee käyttöä, kun voi värkätä käpälänlämmittäjiä pienelle kummitytölle. Rupesin tekemään Vihannessukkien miniversiota, mutta kun ristiäisissä vertasin tekelettäni tytön jalkaan, totesin tehneeni aikamoisen virhearvion. Sukista tuli lähemmäs 1-vuotiaan kokoa. Mutta pikkujalat taitavat onneksi vielä kasvaa.

I knitted myself Vegetable Socks (orange for carrots, red for tomatoes, purple for eggplants - and gray for mold) and used the rest of the yarn for my goddaughter's socks. I overestieated the size and these are quite too big for a 2,5 months old. Well, the little feet will grow, don't they?

Minivihannessukat/Mini Vegetable Socks

• Ohje/Pattern: 44 s kärjestä ylös/44 sts from the toe-up
• Lanka/Yarn: Schoppel Wolle Admiral Ringel (75 % villa/wool, 25 % polyamidi/e, 50 g = 210 m), väri/colour 1627 Ringel
• Langankulutus/How much: 30 g
• Puikot/Needles: 2 mm
• Aloitettu/Started: 1.4.2010
  
• Valmistunut/Finished: 10.4.2010

Yritän nyt tehdä pienemmät sukat. Myös takki on tuloillaan pikkuiselle.

I try to knit smaller socks. And I'm also working on a cardigan for her.

Vaarallinen - Gabled

No niin, nyt minullakin on se.

Finally, I have the hoodie.

Vihervaara-huppari/ Green Gable Hoodie

• Ohje/Pattern: Vogue Knitting Fall 2008, malli/pattern 28
• Koko/Size: L
  
• Lanka/Yarn: Novita Isoveli (75 % villa/wool, 25 % polyamidi/e, 100 g = 130 m), väri/colour 360
  
• Langankulutus/How much: 850 g
  
• Puikot/Needles: 6 mm
  
• Aloitettu/Started: 28.5.2009
• Valmistunut/Finished: 16.9.2009

Neulomattomille lukijoille selvennykseksi, että tämä on tiettävästi ensimmäinen suomalaisen suunnittelijan malli, joka on päässyt maailmanmaineeseen ja siitähän on ura auennut Tikrun lisäksi muillekin suunnittelijoille. Pitkään arvoin, teenkö vai en ja olin päätymässä negatiiviselle kannalle, mutta sitten keväällä tuli ostettua tarjouksesta Isoveljen kausiväriä, joten päätin sittenkin syöksyä päin vaaraa.

This is the first pattern by a Finnish designer which is published in VK and after that Tikru and other Finnish designers have got their works published abroad. I hesitated a long time if I make it or not and already leant towards the negative alternative. But last spring I fell in love with the colour of the yarn and decided to knit the hoodie.

Koska lanka oli ohuempaa kuin ohjeessa, otin isoimman koon silmukat. Tein vyötärölle muotoiluntapaista kaventamalla ja lisäämällä pari silmukkaa ja etumuksen jätin monen muun neulojan tapaan auki. Vähän jännitin, miten vetoketju istuu malliin, mutta katselukierros Ravelryssä kertoi muidenkin onnistuneen siinä. Kaarrokeneule ei ole minulle parhaiten istuva vaate, vaan kaipaisin selkeää olkapäälinjaa.

Because the yarn was thinner than recommended I used the biggest size of the pattern. I knitted a couple of decreases and increases for the waist. Like many other knitters I left the front open and sewed there a zipper. A garment with a yoke isn't the right type for me but I'd like more a clear shoulder line.

Palmikoista tykkäsin kovasti. Oli mukava vääntää erikoisempaa palmikkoa, vaikken muuten suuri palmikoiden ystävä olekaan. Huppu oli pettymys, sillä siitä ei tullut napakkaa, vaan aika löpsö esitys. Pujotin reunaan nyörin, jolla sitä voi vähän kuroa kokoon.

I liked a lot the cables. They are so unsual that I enjoyed knitting them although I'm not a great cable fan. The hood was a disappointment because it's too loose. I made a string to tighten it.

Lankaa kului yllättävän vähän. Olin varautunut 1400 g:n voimin hupparin tekoon, joten ylimääräistä jäi. Jos jollakulla on tarve tuolle Isoveljen värille, niin täältä voi kysellä. Vaikka väri on mieluinen, en siitä mitään isompaa enää halua tehdä.

I had for the cardigan 1400 g of yarn and surprisingly much less was needed. The amount of yarn needed is always a mystery to me.

Toivottavasti tulee kunnon pakkaspäiviä, että hupparille tulee käyttöä!

Let's hope for a cold winter that I could wear the hoodie a lot!

Kietaistu

Garderobiini ei ole kuulunut kietaisutakkia. Nyt on sekin puute korjattu.

Soap Bubble Wrap

• Ohje: Interview Knit Spring 2009 (oli saatavilla netissä)
  
• Lanka: Cascade Yarns Cascade 220 (100 % villaa, 100 g = 200 m), väri 2403
• Koko: koon 42" silmukat
  
• Langankulutus: 490 g
  
• Puikot: 4 mm
  
• Aloitettu: 12.3.2009
• Valmistunut: 29.5.2009

Ohje oli esitelty kevään IK:ssa, mutta se piti ladata netistä. Enää se ei näytä olevan saatavilla, mutta IK:n sivuilla luvataan, että se tulee pian nettikauppaan.

Mallissa minua miellytti erikoisempi pitsikuvio ja sen epäsymmetrinen sijoittelu. Sen sijaan hihat oli tehty luomalla lisää silmukoita hihan aloituskohtaan ja siis neulomalla hihat vartalokappaleiden ohessa, mistä seurasi aamutakkimainen vaikutelma. Muutinkin siis ohjetta neulomalla hihat erikseen. Otin osviittaa hihojen muotoiluun samassa lehdessä olleesta Silk Cocoon Cardiganista ja tein hihansuihin pätkän saippuakuplakuviota. Vyön sijasta neuloin i-cordina sitomisnauhat.

Ohjeen langanmenekki on varmaankin laskettu Novitan kaavalla. Lankaa olisi pitänyt mennä noin kilo, ja vaikka käyttämäni lanka oli ohuempaa kuin ohjeen (100 g = 170 m), en olisi odottanut noin suurta heittoa. Tietenkin on mukavaa, kun lanka ei loppunut kesken. Langan väri on jännä. Sen sävy vaihtuu valaistuksesta riippuen. Joskus se näyttää hyvin tummalta ruskealta, joskus tummanviininpunaiselta. Lanka oli tosi mukavaa neuloa, eikä pinta nuhjaantunut, vaikka lanka onkin huopuvaa. Solmujakaan ei tullut vastaan, vaan lankaa oli jatkettu kiertämällä langanpäät yhteen. Ei ihme, että Cascade 220 on Ravelryssa suosituimpia lankoja.

En ole vielä varma, tykkäänkö kietsuista. Alempaa etukappaletta joutuu asettelemaan, jotta se ei jäisi roikkumaan rumasti. Takkia ei siis kietaista nopsasti päälle.

Tässä välissä kerronkin ihan asiaankuulumattoman jutun. Opin nimittäin kietaista-sanan toisen merkityksen vasta tutustuttuani mieheeni. Näin joskus Kietaise lonkero -mainoksia, joissa mustekala oli kietaissut lonkeronsa lonkkupullon ympärille, enkä tajunnut vitsiä. Vasta kun mies kerran valitti, että jokin ruoka on näköjään sitten kietaistu, lamppu syttyi.

Tässä on kuva takista ehtoopuoleltakin. Tuon sanan opin vasta eilen. Toiseen olkapäähän olisi pitänyt tulla taaksekin saippuaa, mutta jätin laiskuuttani sen pois.

Jalassa minulla on itseommellut caprit. Aloittelin ne syksyllä työväenopiston ompelukurssilla. Ennen Saksan reissua kaivoin keskeneräisen työn viimein esille. Minulla oli kauhuskenaario, että housuista on ompelematta vetoketju, vyötärökaitale ja muut hankalat osat, mutta eihän siitä onneksi puuttunut kuin lahkeiden käänteet. Ajattelin pujottaa lahkeisiin kiristysnauhat, mutta se on toistaiseksi tekemättä. Kangas on pellava-viskoosisekoitetta, todella miellyttävän tuntuista. Mutta ymmärrättehän nyt kaikki, että kyseessä on pellava, eikä suinkaan laiskuuteni silittämiseen.

Sopiva

En ole pitkään aikaan neulonut itselleni puseroa. Edelliset lajityypinnedustajat ovat olleet täysin sopimattomia, joten lannistuin. Sitten rupesin pohtimaan ongelman syytä. Asia on nimittäin niin, että kuppikokoni ei ole aivan aakkosten alkupäässä. Sen sijaan mahani ei ole ollenkaan niin pömppä kuin tällä painoindeksillä voisi olettaa (eläköön suhteellisen säännöllinen hoovereiden teko). Niinpä rinnanympäryksen mukaan valitut puseromallit jättävät mahan kohdalle pussin. Olenkin sortunut tekemään muutaman ylisuuren vaatteen, jotka ovat ihan mukavia kotona pidettäviä, mutta ei niitä viitsi ihmisten ilmoille pukea.

Olen aiemmin perehtynyt vain Novitan ohjeisiin, joissa ei ole mitään muotoiluja eikä varsinkaan kannustusta omien mittojen mukaisiin muutoksiin. IK:n ja Knitting Dailyn seuraaminen on avannut silmät, että ei tarvitse tyytyä suunnittelijan antamiin mittoihin, vaan voi ihan itse muokata malleja oman kropan mukaiseksi. Monia ohjeita yhdistelemällä valmistui harvinaisen sopiva vaatekappale.

Takkinen

• Lanka: Novita Samos Lollipop (50 % puuvillaa, 50 % akryylia, 50 g = 90 m), väri 881
  
• Langankulutus: 605 g
• Puikot: 4 mm, resoreissa 3,75 mm
  
• Aloitettu: Syyskuussa
  
• Valmistunut: 11.3.2009
  

Tarkoituksena oli siis, ettei saa tulla liian isoa vaatetta. Taipumuksenani on ottaa varmuuden vuoksi liian iso koko, ja kun käsiala on vielä löysähkö, niin säkkihän siitä tulee. Valitsin siis vaatteen koon keskikropan mittojen mukaan, ja tissiongelman ratkaisin tekemällä rintamuotoilut, joihin otin mallia Ullan Freddiestä ja Tarjan Scoopysta. Perusohjeen yhdistelin kahdesta Kevät-Novitan 2006 mallista; tuolloin nimittäin lehdessä vielä uskottiin, että neulojat osaavat tehdä vyötärömuotoilut. Halusin myös, että hihasauma menee olkapään reunalla. Hiukan pidempi olisi takista saanut tulla, kaulus on aika tiukka ja vetoketju vähän mutruilee, mutta nytpähän tiedän, että osaan tehdä sopivia vaatteita. Uusi pusero on jo puikoilla.

Taannoin nimesin Samoksen yhdeksi lempilangoistani. Mikähän mielenhäiriö sekin oli? Enää en kyseiseen lankaan aio tarttua ainakaan isommin.

Olen taas sairaana. Vastahan tässä selvittiin poskiontelotulehduksesta, nyt iski ärhäkkä flunssa. Kuvat ovatkin päättömiä, kun olemus tuntui tavallistakin räjähtäneemmältä. Eilen olin niin kipeä, etten pystynyt edes neulomaan. Aika huolestuttavaa!