tiistai 14. heinäkuuta 2009

Niisku - Sniffy

Seitsemästä kääpiöstä läheisin on minulle aina ollut Nuhanenä. Syytä ei tarvitse kaukaa hakea. Minulla nenä vuotaa kesät talvet, keväät syksyt, vaikkei flunssa tai allergia olisikaan päällä. Nenäliina kuuluu siis vakiovarusteisiini. Tykkään pitää hameita, joissa ei aina ole taskuja, joten pikkulaukku nenäliinaa ja kännykkää varten on tarpeen; viimeksi mainittu toimii myös kellonani. Yllä oleva Tuire Flemmingin pupulaukku palveli monta vuotta tuossa tärkeässä tehtävässä, mutta nyt sen on jo aika päästä eläkkeelle. Tarvittiin siis uusi laukku.

Sneezy has always been my favourite of the Seven Dwarfs. No wonder why, I'm sniffling all the time and need to carry a handkerchief. I also like to wear skirts and need a little bag for handkerchieves and my handy. I used to wear a bunny bag made by Tuire Flemming (image above) but it needs to get retired. It's necessary to have a new bag.


Pikkulaukku
  • Lanka/Yarn: Tivoli Linen with Cotton (75 % villa/wool, 25 % pellava/linen, 50 g = 89 m)
  • Langankulutus/How much: 30 g
  • Puikot/Needles: 3 mm
  • Aloitettu/Started: 30.6.2009
  • Valmistunut/Finished: 14.7.2009
Neulepinnasta tuli niin löperöä, että ompelin sisälle kankaasta vuorin. Pupunappi on Hannele Hämäläisen tuotantoa.

There is a lining inside. The bunny button is made by Hannele Hämäläinen.

Kesälomakohteemme valinnalla oli kirjalliset perusteet. Lueskelin talvella Mari Jungstedtin dekkareita. Kirjoina ne ovat keskitasoa, mutta niissä on merkittävässä osassa Gotlannin luonto ja historia. Aiemmin en paikasta juuri mitään tiennytkään, mutta kirjoissa saarta on kuvattu niin kiehtovasti, että teki mieli päästä katsomaan paikan päälle. Oli meillä pari muutakin tarjokasta matkakohteeksi, mutta päätimme arpoa, kun ei muuten päästy yksimielisyyteen, ja Gotlanti vei voiton (aina ne ruotsalaiset voittavat kaiken). Toivottavasti Jungstedtille on myönnetty jokin matkailunedistämispalkinto, koska en varmaankaan ole ainoa hänen kirjojensa vuoksi Gotlantiin hurahtanut.

Visbyn keskiaikainen vanhakaupunki sijaitsee avomeren äärellä ja on tosi viehättävä sokkeloisine kujineen. Ruusut kukkivat joka puolella talojen seinustoilla. Mies bongasi busseissa olevat puputunnukset.

We spent three days in Gotland, an island in the Baltic Sea. I have read detective stories by Mari Jungstedt. They are not the best novels I know but the nature and history of Gotland are in the books so fascinating that I wanted to visit the island. The medieval Old Town of Visby is very beautiful: lots of narrow alleys, roses everywhere, open sea.








Kolmen päivän reissulla ei kauheasti nähnyt ja olisi tehnyt mieli tutkia saarta enemmänkin. Kävimme kuitenkin Visbyn ulkopuolella Lummelundan tippukiviluolassa. Luolan läpi virtaa vuolas joki, ja sinne mennessä oli sonnustauduttava suojahaalareihin. Kapeissa onkaloissa joen keskellä kävely oli jännittävää ja vähän pelottavaakin. Luolastoa on tutkittu tähän mennessä neljä kilometriä, josta turistit pääsevät vain ehkä sadan metrin osuuteen. Tosin silläkin matkalla alkoi jalkoja paleltaa kylmässä vedessä. Tippukivet eivät olleet niin isoja, kuin jossain Etelä-Euroopan luolissa, mutta juuri se vedessä kahlaaminen teki käynnistä elämyksellisen. Miinuspuolena oli huono tiedotus: veden läpi kulkemista ei mainittu lainkaan eikä sitä, että luolaan pääsee vain oppaan kanssa pienissä ryhmissä. Jouduimme odottamaan vuoroamme tunnin emmekä päässeet enää takaisin Visbyyn bussilla, vaan jouduimme ajamaan taksilla.

In three days one cannot see much and I would have liked to explore the island more. Anyway, we visited Lummelundagrottan, the drop stone cave of Lummelunda near Visby. There is river running through the cave and we had to wear special overalls and boots. Walking in the cold water was exciting and a little scary, too.




Gotlannissa kasvatetaan lampaita. Jokaisessa vanhankaupungin puodissa oli myynnissä lampaannahkoja ja niistä tehtyjä esineitä sekä useimmissa lankaakin. Nahkoissa kiinni oleva villa oli unelmanpehmeää, mutta langat taas tuntuivat karheilta. En halunnut ostaa mitään nahkatuotetta, koska ajattelisin vain kuollutta lammasta. Langat taas olivat kalliita; noin 12,50 e/100 g on minusta aika paljon. Ainakin Louhisaaressa langat olivat puolta halvempia kaksi vuotta sitten (eipä muuten ole tullut niitä vielä neulottua...). Ostin kuitenkin vähän edullisempaa ohutta, vaaleanharmaata lankaa huivitarpeiksi.

There are a lot of sheep in Gotland. In every shop in the Old Town of Visby there are lamb skins. Many of them sell yearns, too. The wool in the skins was so soft but the yarns seemed rough. Their were also quite expensive. Anyway, I bought light grey yarns for a shawl.

4 kommenttia:

Villasukka kirjoitti...

Gotlanti on paikka, jonne vielä joskus matkustan, ihan varmasti! Ja mullakin on aina jokin pikku pussukka tai kassi mukana, pitää olla avaimet, känny, lompakko, nenäliina (nenä vuotaa aina myös) ja varalta päänsärkylääke.

Nna kirjoitti...

Minulla on ylimmäisen laukun serkku. Sain sen kerran kaveriltani syntymäpäivälahjaksi, kun hänen äitinsä noita tekee.

Maartsi kirjoitti...

Villasukka: Minulla on lisäksi iso laukku, mutta nenäliinan on oltava käden ulottavilla.

Nna: Tykkäsin laukusta tosi paljon. Hauskaa, että tunnet tekijän!

Kaisa kirjoitti...

Minä olen käynyt jonkun bussiryhmän kanssa pikavisiitillä Visbyssä joskus vuonna kivi ja kirves, ja kuinka ollakaan, Jungstedtin kirjojen ansiosta kovasti kiinnostaisi mennä sinne rauhassa ja omaan tahtiin. ;) Kiitos matkakertomuksesta, ehkä mekin joskus toteutamme reissun...