tiistai 25. toukokuuta 2010

Kukkasia - Flowers

Kiitoksia kenguruterveisistä! Olen ollut jotenkin paljon rauhallisempi, kun muistelen kengujen tapaamista. Kustantaisikohan Kela lisää kenguruterapiaa?

Thanks for the kangaroo comments! I have felt so calm when I have recalled the roos. I think our Social Insurance Institution should provide me more kangaroo therapy.

Pitkästä aikaa kaivoin koruilu- ja askartelutarvikkeet esille. Ystävän synttärilahjaksi valmistui rintaneula sekä ylempi ranneketju. Alemman ketjun jätin itselle. Olisin odottanut siksak-kuvion olevan näyttävämpi, mutta aika pliisu esitys siitä tuli kauhean vaivan jälkeen. Ulkoistin korupajan parvekkeelle, mikä lisäsi työn jännitysmomenttia. Partsilla on nimittäin puuritilä, jota ei saa pois purkamatta sitä kokonaan, mihin sisältyisi kymmenien ruuvien pyörittely. Niinpä pudonneet helmet ovat toistaiseksi mennyttä. Viime kesänä yritimme kyllä yhtä lautaa irrottamalla pelastaa pudonneita palmikkopuikkoja ja silmukkamerkkejä, mutta osa jäi kadoksiin (mitkä tyypit näitä rakenteita oikein kehittävät?).

A friend had a birthday and I made her a flower brooch and a bracelet (the upper one). The lower bracelet is for me but I'm not satisfied with it. It took long time to make it but it doesn't look very fancy.


Tein myös päivänsankarille kortin. Jos olisin ajatellut asian loppuun asti, korttikin olisi voinut olla samaa värimaailmaa, mutta on siinä ainakin kukka. Idean ääriviivatarran (hetki heilahti, kun kaivoin netistä termin englanniksi) sisusten värittämisestä sain jostain suomalaisesta askartelukirjasta, mutta se oli kirjastosta, eikä nimi tule mieleen. Tekniikka on oikein sopiva minunkaltaiselleni sotkijalle, joka saan akvarellivärit leviämään vääriin paikkoihin, ellei ole mitään reunoja estämässä. Pitäisi varmaan hankkia värityskirja ja ruveta harjoittelemaan.

I also made a card for my friend. If I had planned it properly I would have chosen the colours matching the jewelry. But there are flowers in it, anyway. It's are a peel-off sticker which I coloured inside. The idea was in a card making book and it's a fantastic technique for me because I always get a mess when I try to colour a stamp with watercolour pencils. Maybe I should buy a colouring book and start practising.


En ole unohtanut pupuja kenguruhuumassa. Pentikin pupukoriste on odottanut koruksi pääsyä vuoden ellei peräti kahta. Vihdoinkin rakentelin sille ketjun.

I haven't forget bunnies despite this kangaroo enthusiasm. I bought a bunny decoration a year or two ago and finally modified it to a necklace.


perjantai 21. toukokuuta 2010

Lempeät - Gentle

Tällä kertaa tutustumme eläimiin, jotka loikkivat ja joilla on pehmeä turkki, pystyt korvat, kauniit silmät... ja pitkä häntä. Ei siis pupuja tällä kertaa, mutta tuskin tarvitsee ihmetellä, miksi ihastuin täysillä kenguruihin.

This time we get to know animals which hop and which have soft fur, upright ears, beautiful eyes... and long tail. No bunnies this time but no wonder that I fell in love with kangaroos.

Kenguru10

Vahva häntä on tärkeä kenguruiden liikkumiselle ja tasapainolle. Sen avulla voi nousta seisomaan takajaloille.

A sturdy tail is needed for moving and balance. It's an extra foot while standing on hindlimbs.

Kenguru3

Hitaasti liikkuessaan kenguru käyttää kaikkia neljää jalkaansa - tai oikeastaan viittä, sillä häntä on olennainen osa liikettä. Mutta sitten kun päästään vauhtiin, painetaan menemään takajaloilla.

While moving slowly a kangaroo uses its all five limbs - including the tail - which is called pentapedal walk. But when the movement is swifter a kangaroo changes for bipedal hop.

Kenguru liikkuu1

kenguru liikkuu2

Kenguru liikkuu3

Kenguru liikkuu6

Kenguru liikkuu4

Clelandin luonnonpuisto on harvoja paikkoja, joissa kenguruita saa ruokkia. En taas ole varma, mitä mieltä pitäisi olla villieläinten kesyttämisestä ja totuttamisesta ihmiseen, mutta lukemani mukaan villitkään kengurut eivät pelkää ihmistä. Ja niiden ruokkiminen ja helliminen oli MAHTAVAA!

Cleland Wildlife Park is one of the few parks that encourages to feed kangaroos. I don't know what I should think about taming wild animals but I read that even wild kangaroos are not afraid of humans. And feeding and patting them was FANTASTIC!

Kenguru2

Kengurut käyttäytyivät tosi hyvin: ne eivät tapelleet ruuasta eivätkä yrittäneet raapia tai purra. Joillakin vallabeilla, jotka ovat varsinaisia kenguruita pienempiä eläimiä, oli tapana napata hellästi kiinni ruokkijan kädestä. Siis tämä oli ihan uskomatonta!

The kangaroos behaved very well. They didn't fight for food or try bite or scratch. Some little wallabies tended to hold the feeder's hand gently. Incredible!

Kenguru5

Valitettavasti emme nähneet yhtään emon pussissa majailevaa poikasta. Mutta katsokaa nyt tätä pikkuvallabia, mitkä silmäripset!

Unfortunately, we didn't see any joey in the pouch of the mother. But look at this wallaby joey, what eye lashes!

Kenguru6

Pienet vallabit olivat supersöpöjä, mutta eniten pidin kuitenkin isommista kenguruista, erityisesti jättipunakenguruista.

The small wallabies were ultra cute but I preferred bigger kangaroos, especially red kangaroos.

Kenguru8

Isot kengurut olivat tosi ilmeikkäitä. Jos joku on seurannut Disapproving Rabbits -sivustoa, voi todeta myös kenguruiden hallitsevan ylenkatseen salat. Tämäkin harmaakenguru (jos tunnistin lajin oikein) kehtaa näyttää kieltään!

The big kangaroos were very expressive. If you are familiar with the Disapproving Rabbits site you probably notice that also kangoroos know how to disapprove. This grey kangaroo (hope I identified it right) sticks out its tongue!

Kenguru11

Juu, mikäpä tässä on oleillessa. Päivä paistaa ja hölmöt ihmiset kantavat ruokaa kuonon eteen...

So isn't that something. The sun is shining and silly humans keep on bringing food...

Kenguru13

Kengurusälääkin tuli sitten ostettua, mm. muki, kirja, ja mieskin valitsi itselleen asianmukaisen solmion (en siis ollut ruokakuntamme ainut kengurufani). Tarkoitus ei ollut ostaa pehmokengurua, mutta lentokentältä sellainenkin loikkasi reppuun. Löytyi onneksi Australiassa tehty kenguru kiinalaisen tuotannon sijaan. Saanko esitellä, Caroline Kangaroo ja poikansa Carl.

Of course I had to by kangaroo things, a mug, a book and my husband choose an appropriate tie himself, too. So I wasn't the only one who loved these animals. We didn't intend to buy a toy kangaroo but at the airport I found one in my backpack. Fortunately, we find an Australian made one. May I introduce you Caroline the Kangaroo and her son Carl.



Jääkaappimagneetti kuvaa täydellisesti olotilaani, ja lisäksi siinä on suosikkini punakenguru. Alemman aboriginaalikengurun sain miehen kollegalta ja hänen vaimoltaan. Sekin on magneetti, mutta ajattelin muokata sen rintaneulaksi.

A fridge magnet tells exactly how I always feel. The lower kangaroo is aboriginal art and it was given to me by my husband's colleague and his wife. It's a magnet, too, but I thought I'll modify it as a brooch.


Kyllä lankaakin tuli ostettua. Australia tunnetaan villantuottajamaana, mutta eivätpä kauppojen hyllyt pullistelleetkaan paikallista lankaa. Kävin Adelaidessa kahdessa lankakaupassa, mutta niissä oli suppea valikoima, kalliit hinnat eikä mitään ohutta lankaa (paitsi Opalin sukkalankoja, jotka maksoivat melkein kolme kertaa enemmän kuin meillä), joten en ostanut niistä mitään. Mutta mies halusi retkelle saksalaisten perustamaan Hahndorfin kylään, ja siellä myytiin aitoa australialaista villaa, jota hankin myssytarpeet. Siellä oli myös käsinkehrättyjä lankoja, mutta minusta ne oli kerrattu aivan liian löysäksi (kannatti kuunnella retriitissä neulojien juttuja, niin että minulla on jotain käsitystä kehräyksen saloista). Amerikkalaiset lehdet olivat nekin paljon kalliimpia kuin Suomessa, mutta australialaisiakin neulelehtiä oli myös kaupan. Lammaskuva on otettu bussin ikkunasta tuolla Hahndorfin reissulla.

Yes, I bought a little yarn. Australia is famous of its wool production but surprisingly there wasn't a lot local yarn in the shops. I dropped in two yarn shops in Adelaide but bought nothing because I didn't find anything I liked and the yarns were quite expensive. But we made a trip to Hahndorf, a German village, and there was australian wool in a shop and bought two balls for a hat. I also brought home a couple of knitting magazines. The image of sheep was taken during the Hahndorf trip.


Adelaide10


Mutta palataan vielä noihin lempeisiin, ilmeikkäisiin loikkijaotuksiin. Kyllä olisi tehnyt mieli ottaa yksi kotiinviemisiksi! (Ensi kerralla en käytä enää niin paljon huutomerkkejä.)

I want to show a couple of more pictures of those gentle, expressive hoppers. If only it were possible to bring one of them home! (Next time less exclamation marks.)

Kenguru liikkuu5

Kenguru9

Saanko suudella kättänne, madame?

May I kiss your hand, ma'am?

Kenguru14

Kenguru4

maanantai 17. toukokuuta 2010

Eläimellistä - Animalism

Paljon kiitoksia huivikehuista! En saanut vastatuksi kommentteihinne, koska olimme pikku reissulla tuossa ihan lähistöllä. Paikassa, jossa elää tällaisia otuksia:

I haven't updated my blog because we made a little trip just here in neighborhood, a place where you can see these:

Kenguru12

Miehellä oli edelleen käyttämättä matkustusapurahaa, jonka turvin kävimme jo Amerikassa (tai siis mies kävi, sillä typerä apuraha ei kattanut puolison matkakustannuksia). Joten mies kyseli, kiinnostaisiko hänen luennointinsa Australiassa ja hän halusi minut ehdottomasti mukaan muusaksi. Olen siis kasvattanut hiilijalanjälkeni tänä vuonna surullisen mahtaviin mittoihin, mutta matka oli aivan huikea elämys.

My husband had a scholarship which included money for lecturing abroads. He asked if they liked him to come to Australia and he insisteds me coming with him. So, my carbon footprint is unfornately high but this journey was a great experience.

Jännitimme viimeiseen asti, vaikuttavatko tulivuorten touhut matkaamme. Ei tullut tulivuoriylläreitä, mutta tuli salamaylläri. Meidän piti lentää Helsingistä suoraan Hong Kongiin, mutta salama oli iskenyt koneeseen, eikä tiedetty, milloin se voisi lähteä matkaan, joten meidät kierrätettiin Honkkariin (lentokenttähenkilökunnan slangia) Bangkokin kautta. Jatkoimme matkaa Hong Kongista Adelaideen samalla koneella kuin alun perin pitikin, joten matkaan ei tullut viivytyksiä, vaan sen sijaan saimme syödä useammin maittavaa lentokoneruokaa (koneiden kasvisruoka on välillä kyllä ihan oikeasti hyvää).

We were nervous if the volcanos in Iceland prevented our journey. But we hadn't any volcano surprises - we had a lightning surprise. We should have flied from Helsinki to Hong Kong but the plain was struck by a lightning and no one knew when it could fly again. So they got us first to Bangkok and from there to Hong Kong and we caught our plain to Adelaide there. Finally, we didn't have any delay but got more tasty aeroplain meals (actually, the vegan meals are sometimes really good).

Adelaide on Etelä-Australian osavaltion pääkaupunki. Se oli viihtyisä paikkakunta, paljon puistoja, vanhojen ja uusien rakennusten sekoitus. Etualalla oleva rakennus on pääposti.

Adelaide is a capital of the state of South Australia. It's a comfortable city, there are a lot of parks and a nice mixture of old and new buildings. The building before is the main post office.


St. Peters Cathedral:


Maapallon toisella puolellahan eletään loppusyksyä, mutta sää oli samanoloinen kuin Suomessa elo-syyskuussa: aurinko paistoi välillä tosi lämpimästi, mutta ilmassa oli aavistus syksyn koleudesta. Adelaiden keskusta, jossa majoituimme, sijaitsee sisämaassa, mutta rantakaupunginosaan Glenelgiin pääsee näppärästi ratikalla. Siellä oli merta, hiekkarantoja ja muutenkin välimerellisiä maisemia - hyvin kaunista.

There is late fall in the other side of the globe but the weather was alike we have here in Finland in late August or early September: the sun was shining warmly but you could feel a chilly touch of fall. The centre of Adelaide, where we stayed, is inland but the sea is not far away. You can travel to Glenelg easily by tram. There were water, beaches and Mediterranean landscapes. A lovely place.


Adelaide oli hyvin rauhallinen paikka, mutta ostoskadulla Rundle Mallilla näimme aikamoista sikailua.

Adelaide was a very peaceful city but in the shopping street Rundle Mall we saw something really swinish.


Se kaupunkikierroksesta, nyt päästään asiaan. Isoin juttu matkalla olivat minulle eläimet. Adelaiden puistoissa näki erilaisia lintuja. Nämä ovat mustajoutsenia.

That was the city tour and now we go to the business. The greatest thing for me were the animals. In the parks of Adelaide we saw many different birds. These are black swans.


Erään puistikon ohi kulkiessamme kuului iloista linnunlaulua. Ensin oli vaikea erottaa, millaisia siivekkäitä puissa oli, mutta kun silmä tottui, lehtien takaa paljastui parvi värikkäitä papukaijoja. Ne eivät kauhean edustavasti poseeraaneet kuvissa, mutta jospa näistä saisi jotain selvää. Ne tykkäsivät olla pää alaspäin, joten ensimmäisessä kuvassa näkyy silmä alareunassa.

When we were passing a park we heard joyful birdsong. First we didn't see any birds but then we discovered colourful parrots hiding in the trees. They were hard to photograph but hopefully you make out something. They liked to be head downwards so you may see an eye at the bottom edge of the first picture.

Adelaide6

Adelaide7

Kävimme Clelandin luonnonpuistossa, joka sijaitsi Adelaiden lähistöllä ja jonne pääsi syrjäisestä sijainnista huolimatta julkisilla (mikä on aina loistava juttu). En ole eläintarhojen ystävä, sillä minusta villieläinten paikka on vapaana luonnossa. Clelandkin oli aidattu alue, mutta siellä oli eläimillä kuitenkin enemmän tilaa kuin perinteisessä tarhassa. Tosin osa eläimistä oli hyvin kesyjä, joten paikka muistutti pikemminkin kotieläinpihaa. Minulle jäi siis hiukan ristiriitainen olo: oli ihanaa taputella eläimiä, mutta ne eivät kuitenkaan saaneet elää täysin omilla ehdoillaan. Mutta koska tykkään söpöistä eläimistä, oli tietenkin mahtavaa päästä silittämään niitä.

Koalat olivat supersuloisia. Ne nukkuvat yleensä päivät, mutta muutama yksilö oli hereilläkin.

We visited Cleland Wildlife Park which is near Adelaide. I don't visit zoos because in my opinion wild animals belong to nature. Cleland was also a fenced area but the animals had more room thna in a zoo. However, many animals were very tame so they were almost like farm animals. I felt a little discrepant; animals should be free but it was also fantastic to get to pet the cute animals.

Koalas were extra sweet. Normally they sleep in the day time but a couple of them were awake, too.

Koala3

Koala4


Eläintenhoitaja toi yhden koalan lähemmäksi, ja sitä sai silittää varovasti.

A worker carried a koala closer and we could pet it carefully.

Koala5

Koala6

Koala7

Eräänä toisena päivänä retkeilimme maaseudulla ja näimme villejä koaloja. Ne olivat majoittuneet todella korkealle.

Another day we had excursion to the countryside and there we saw wild koalas. They were sleeping up very high.

Koala1

Koala2

Takaisin Clelandiin, jossa oli myös muita Australian eläimiä. Dingot olivat koiramaisempia kuin oletin. Eikö näissä olekin jotain samaa kuin suomenpystykorvassa?

Back to the Cleland where we saw many other Australian animals. Dingos reminded dogs more than I assumed. Actually, they reminded a Finnish Spitz much, didn't they?

Dingot

Pelikaaneja/Pelicans


Emuja/Emus


Vompatteja/Wombats

Vompatit

Tämä kaveri on potoroo. Se kuuluu pussieläimiin ja on sukua kenguruille. Varmaan se on yhtä viehättävä eläin kuin kengurutkin, mutta maallikon silmissä se näyttää hyvinsyöneeltä rotalta, ja tuli hiukan ikävä olo, kun niitä pyöri jaloissa.

This guy is a potoroo. It belongs to macropods and is related to kangaroos. Probably it's as charming animal as kangaroo but in the eyes of a non-zoologist it looks like a well-nourished rat. We felt a little bit unpelasant when they were swarming around feet.

Potoroo

Mutta ehdottomasti hurmaavimpia eläimiä olivat kengurut. Ne ansaitsevat oman kirjoituksensa.

But my absolute favourites were kangaroos. They deserve an own post.

Kenguru7

perjantai 7. toukokuuta 2010

Troijalainen - Trojan

Nyt on valmistujaiset vietetty.

It's completed.


Cleite7

Cleite Shawl
  • Ohje/Pattern: Twist Collective Fall 2008, Ravelry download
  • Lanka/Yarn: Pirkanmaan Kotityö Ohut Pirkkalanka (100 % villa/wool, 100 g = 400 m)
  • Langankulutus/How much: 190 g
  • Puikot/Needles: 4,5 mm
  • Aloitettu/Started: 2.3.2010
  • Valmistunut/Finished: 1.5.2010
Cleite1

Vetävimmät blogikirjoitukset saa töistä, jotka ovat jollain tavalla epäonnistuneet tai jos ohjeessa tai langassa on moitittavaa. Tässä työssä ainoa ylimääräistä riesaa aiheuttanut juttu olivat langan lukuisat solmut. Niiden selitys on siinä, että lanka on ostettu poistomyynnistä puoleen hintaan, joten nurina on turhaa. Langassa ei ollut vyötettä, joten en tiedä värinumeroa. Tuota väriä ei välttämättä ole värikartassa ollenkaan. En olekaan aiemmin tehnyt Pirkkalangasta huivia, mutta mielellään teen jatkossakin. Sinivihreä väri on vain siitä hankala, että sen kanssa ei oikein löytynyt sopivanväristä puseroa. Tuokin paita piti kaivaa pyykkikorista kuvausta varten. (Aina näyttää valitettavaa löytyvän, vaikka muuta luulin.)

I write my best blog posts when the work fails somehow or there is something to critize on the pattern or yarn. With this shawl the only problem was many knots in the yarn. But I bought in an outlet at half price so I don't complain about the knots. Pirkkalanka is excellent for shawls.

Cleite6

Ohje oli hyvin selkeä, kuten maksullisen ohjeen on syytä ollakin. En ole juuri ohjeita ostellut, mutta tammikuussa jotkut suunnittelijat antoivat osan ohjetuloistaan Haitin hyväksi, joten silloin tuli muutama huiviohje hankittua. Toivottavasti suunnittelijat ja neulojat ovat yhtä innokkaita auttamaan, kun luonnonkatastrofi tai sisällissota iskee jonnekin vähemmän kiinnostavaan maailmankolkkaan.

The pattern was very explicit which one expects of course when buying a pattern. I haven't purchased patterns lot but in January many designers gave a part of the payments for Haiti and I also bought a couple of shawl patterns. I hope the designers will be as enthusiastical to help when a catastrophe or civil war strikes a less interesting country.

Cleite4

Tein kakkoskaaviota kahdeksan toistoa. Ohje oli siis hyvä, lanka oli hyvää, en mokaillut. Ei siis valitettavasti ole värikkäämpää kerrottavaa. Cleite oli naissoturi, joka osallistui Troijan sotaan (jos joku ihmetteli, mistä minä taas otsikon vetäisin).

I repeated the chart 2 eight times. So, the pattern was good, the yarn was good, I didn't screwed up. Unfortunately, I don't have colourful stories this time. By the way, if you're wondering the title, Cleite was a female warrior in the Trojan War.

Cleite5

Cleite2